Eikös tämän pitäisi olla itsestään selvää. Otetaan taas esimerkki nimeltä -Kymmenen lanttia: eli jos jollain alueella kokonaisvarallisuus on 10 lanttia ja siellä on kaksi eläjää. Jos toisella on niistä yksi ja toisella yhdeksän lanttia, eikä yhdeksän omistaja laita koskaan säästöjään missään määrin takaisin kiertoon, koko alue köyhtyy. Näin on käymässä koko eu:n alueella. Rahat eivät ole kokonaan kadonneet vaan jotkut harvat rikkaat panttaavat niitä jossain. Rahakoneet eivät ehdi painaa uusia "kadonneiden" tilalle jos suurimmat säilöjät kaiken lisäksi saavat omansa laittomasti lahjuksina tai ryöstettynä. Reitti pitää olla selvä. (ps. mietippä jos yhdeksän lantin omistaja vielä lainaa itselleen yhden (siltä yhden omistajalta) eikä maksa sitä koskaan takaisin tai maksaa erittäin hitaasti). Valtioiden velkojen takaisinmaksuhan on varsin uusi ilmiö. Valtiot ovat ottaneet velkaa, mutta perinteisesti eivät ole maksaneet niitä takaisin. Miksi tästä ei puhuta? Miksi Katainen luottaa siihen että joku nyt maksaa meille velkansa ?
Vai onko tämä yht´äkkinen köyhyys silmän lumetta? Miten niin moni voi olla yht´äkkiä konkassa? Oliko 1) niin jo ennekin mutta pärjäsivät, mutta kun näkivät mitä naapurilla on, totesivat että "me taidetaan olla köyhiä" 2) Minne Kreikan varallisuus katosi? 3) Minne Espanjan varallisuus katosi? 3) Irlanti teki tuloksensa ilmeisimmin tietokoneen ruudulla ja ovat jo nousemassa, mutta ainahan voi pyytää lisää? 4) Islannista ei puhuta mitään, koska he hoitivat asiansa ilman velkaa ja ovat jo toipumassa ILMAN VELKAA.
Miten tämä pysäytetään? Velanotto ja velkarahan ruinaaminen? Jos eu:n tavoite on tasoittaa tuloerot, niin se ei hoidu kantovedellä eli velkarahalla, vaan kunkin maan rakenteita uudistamalla.Velkaraha vain pahentaa asiaa, suolaa haavoille.
Turha syyttää pelkästään duunaria omasta köyhyydestään. On systeemin etu, että toiset luo työpaikan ja toiset tekee työn. Työtä pitää olla, tekijöitä riittää. Työstä pitää maksaa palkkaa. Pieni ja keskituloisia duunareita on määrällisesti paljon ja he pitävät rahan tasaisesti kierrossa. Duunari tienaa, kuluttaa, ottaa lainaa ja maksaa sen taikaisin. Raha pysyy kierrossa. Rikkaalle panttaajalle rahan suunta sen määrään nähden on liian yksisuuntainen. Kierrätys on päivän sana myös rahalle. Kaikki rahat ja arvioitu varallisuus eivät voi olla pelkkiä numeroitä pörssin ruudulla. Rahaa pitää olla myös oikeasti käytössä. Oikea raha on öljyä koneessa. Ei voi olla virtuaaliöljyä, kone ei toimi.
Toinen kummallisuus on jäsenmaan "oho- ai me ollaan köyhiä" huomiot. Nämä yllättäen köyhät ovat olleet ihan yhtä köyhiä jo liittyessään unioniin. Eu tuo sen esille ja nyhtää jäsenmaan verotulokassan entistäkin tyhjemmäksi. Eu ei ole kenenkään etu tässä mittakaavassa. Eu on laajennettu itsemurha.
Kolmas on se, etteivät muut eu maat ole velvollisia rahoittamaan jonkin toisen maan köyhyyttä suoraan, vaan maan pitäisi itse kyetä tekemään 1) oma sisäinen rakenteellinen muutos, 2) lopettaa tuhlailu. Jos maa on aina tullut toimeen pienemmällä, niin miten yht´äkkiä esim Suomen pitää rikastuttaa tapa-tuhlarin elämänmeno. Ei se siitä rikastu tai parane, ilman omaa panostaan. En ole valmis maksamaa Kreikalle tai millekkään muullekkaan maalle yhtään pankkitukia. En ole koskaan ymmärtänyt moista hölmöyttä, enkä ymmärrä vieläkään. Se pitäisi lopettaa. Jokaisessa maassa pitäisi säilyttää tietty itsemääräämisoikeus myös omien velkojen ja virheiden suhteen. Tässä kerhossa on nämä säännöt, lisäyksenä voisi olla hoitoon ohjaus ja motivointi.
Näin Roope Ankat haittaavat talouskasvua
Taloussanomat, Petri Korhonen, 3.1.2012
Säästöjä pitäisi olla, mutta sen määrä pitää arvioida kohteen ja mahdollisuuksien mukaan. Esim tavan kuluttajalla kannattaisi olla esim kahden kuukauden asumismenojen verran säästössä, eikä menot ja velat saisi ylittää tuloja ja maksukykyä. Ja kylmä totuus on se, että yksin eläjän talous on haavoittuvampi kuin jos taloudessa on useampi tienaava. Eikä sekään ennen ollut paha, mutta kun ennen valtion ja kunnan tarjoamat sosiaaliset avut on karsittu eikä vakuutukset enää korvaa ja turvaa vaikka vakuutuksenottaja on maksanut ja hoitanut osansa. Yksittäinen, satunnainen turma saattaa olla kohtalokas. Valtio ja kunnat voisivat kerätä kassaan puskuria pahanpäivän varalle ja maksaa velkojaan, sen sijaan että elävät pelkällä velalla. Ja tämähän on ollut suunta koko eu:ssa olo ajan. Omat velat jää maksamatta, kehitys on pysähtynyt, kun maksut eu:n suuntaan ovat kasvaneet yli omien kykyjen. Ei yksinkertaisesti enää jää omaan käyttöön ja vajeen paikaamiseen, kun kaikki eu:n muut maat tarvitsevat Suomen rahoja.
Uskaltaako edes kysyä, mihin Suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat hölvänneet rahansa? Onko kassa tyhjänä?
Uskaltaako edes kysyä, mihin Suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat hölvänneet rahansa? Onko kassa tyhjänä?
18.12.2011
Ilmaisen työn teettäminen. Kannattaako? Onko sellainen henkilökunta sitoutunut, tunteeko talon tavat tai edes perehtynyt? Taloussanomat, 18.12.2011 09:45
8.12.2011
Työssä jaksaminen -ennen eläkettä
Stressi voi tulla ihmisestä "ulos" myös fyysisenä oireena. Miettikää ajoissa, onko viikko tai päiväohjemassasi riittävästi omaa mielekästä aikaa, jolloin et suorita mitään. Tässä yksi artkkeli aiheesta IS 24.11.2011 Työelämä sairastuttaa ja kuusikymppisenä.
(Miten niin vasta 60-kymppisenä?)
Pomot vaihtuu
Tässä on artikkeli pomojen vaihtumisesta. Katso myös aiempi kirjoitus vaihtoehdoista (15 kohtaa).